Kahvista ja suklaasta. Leonidas @Turku.

Olen sitä mieltä, että suklaa ja homejuusto sopivat kaikkeen ja kaiken kanssa. Keskityn nyt suklaaseen. Voiko suklaasta ylipäätään sanoa mitään pahaa? Se vain on yksinkertaisesti niin hyvää. Itse tykkään erityisesti tummasta suklaasta. Valkoista en syö ollenkaan ja maitosuklaata syön, jos ei ole muuta. Mutta  tumma suklaa -se on nautinto. Mitä tummempaa, sen parempaa. Suklaassa on vähän sama juttu kuin hyvässä lattessa: se edustaa arjen luksusta. Kun laittaa suklaapalan suuhun, maistuu maailma hetken aikaa vähän paremmalta. Sen takia varmaankin suklaata syödään suruun (minä ainakin syön), mutta se käy yhtä hyvin myös palkintona tai porkkanana hyvin tehdystä työstä. Tummassa suklaassa on lisäksi se hyvä puoli, että sehän on jopa terveellistä. Pieninä annoksina, mutta kuitenkin.

Kaikki suklaakakut ja -leivonnaiset ovat ihania. Olen löytänyt täydellisen suklaakakun ohjeen Glorian ruokalehdestä. Kakkuun tulee vain munia ja 300g tummaa suklaata, 4rkl hedelmäsokeria ja pähkinärouhetta. Ehkä jossain vaiheessa elämää alan kondiittoriksi. Myymälässä olisi tarjolla täydellistä suklaakakkua sekä hyvää kahvia. Sen kahvilan nimi olisi Laura Bakes Cakes. 

Nyt olen käymässä Turussa. Täällä on monta ihanaa kahvilaa, josta voisin kirjoittaa. Suosikkini on jokirannassa oleva Cafe Art sekä keskustan tuntumassa oleva pieni paikka nimeltä Latte. Tällä kertaa kävin kuitenkin (itse asiassa jopa kaksi kertaa) kauppakeskus Skanssissa Leonidaksessa. Sieltä saa ihan kohtuuhyvää lattea, sekä halutessaan voi ostaa belgialaista suklaata. Belgialainen suklaa ei ole varsinaista suosikkiani (se on liian makeaa), mutta on hauska ostaa sieltä vaikka lahjaksi ylellinen rasia yksittäisiä suklaakonvehteja.

Leonidaksen tiski suklaineen.

Yhdellä seinällä on myynnissä kahvia ja teetä. 

Lattelasi on todella iso -siitä täydet pisteet. Täältä saa lattea myös soijamaitoon, jonka yleensä tilaan, koska ajattelen että se on terveellisempää. Mutta ei se yhtä hyvää ole kuin tavalliseen laktoosittomaan maitoon tehtynä!
Toisella kertaa kun kävin täällä, oli viisas kälyni seuranani ja häneltä kuulin uuden asian: on olemassa myös kofeiinitonta lattea. Testasin sitä, ja sehän oli todella hyvää (tilasin sen maitoon). Maistui aivan samalta kuin tavallinen latte. Join latten noin klo 19.30, eikä se vaikuttanut yöuniin. Normaalisti en voi juoda lattea kolmen jälkeeen, jos haluan nukkua kunnolla. Jei! Kiitos Käly! Kuinkakohan monessa kahvilassa saa kofeiinitonta lattea?

Valitsin muutamia yksittäisiä konvehteja siskolleni tuliaiseksi. Illalla pidimme suklaamaistajaisraadin. Arvostelu: 1 -yäk, kamalaa. 2 -en osta uudestaan. 3 -no jaa, paremman puutteessa. 4 -hmm (positiivisesti) hyvää. 5 -voisin ottaa toisenkin… ja kolmannen.

Minun arvosteluni: ylähäällä paperissa praliini: 4 (puolikkaat otettiin käyttöön kesken maistajaisten)
ylävasen ja keskellä oikea tumma suklaa 75%: 4,5
ylärivi oikealla tiramisusuklaa: 1,5
keskellä vasemalla shamppanjatryffeli: 2
alarivi vasemmalla tryffeli: 5
alarivi oikealla tummasuklaavaahtokarkki, päällä vadelmaa: 4,5

Hyvä kahvi, onnellinen elämä. Good life coffee @Helsinki

Good life coffee. Tämä kahvikauppa-kahvila sijaitsee Helsingin Kalliossa (os. Kolmas linja 17). Käyn silloin tällöin Helsingissä työasioissa, ja onnekseni myös hyvä ystäväni Tytti asuu siellä. Yöpaikka ja hyvää juttuseuraa löytyy siis varmasti. Tytti on yksi niistä ystävistä, joiden kanssa juttu jatkuu aina siitä mihin se viimeksi jäi, vaikka joskus olisi vierähtänyt pitempikin aika siitä kun viimeksi tavattiin.

No niin, erään tällaisen työkeikka-yöpymisreissun aamuna Tytti totesi, että heidän kahvinkeittimensä on rikki, mutta että heidän kulmiltaan löytyy eräs erittäin hyvä kahvila. Suunnistimme sinne aamukahville, ja toden totta, latte oli h y v ä ä. Jos asuisin Kalliossa, tämä olisi perjantailattepaikkani. Kun kerroin kokemuksestani Coffeassa (kts edellinen postaus), muistelin, että kahvilan nimi oli Happy life coffee (Because I'm happy kuten Pharrell Williams asian ilmaisee). Coffean omistaja tiesi kuitenkin mistä puhun, ja korjasi. Tosin edelleenkin puhun aina Happy life coffeesta, kun tarkoitan Good life coffeeta. Hyvä kahvi, onnellinen elämä?

Täältä saa sitä mitä kyltissä luvataan!

Minä ja Tytti (kuvassa) aamulatella. Huom. latte tarjotaan kupissa, ei korkeassa lasissa. Mikä mahtaa olla oikea tapa? Onko siihen edes oikeaa tapaa olemassa? Ja jos on, kuka se määrittelee?

Hauskat lamput!

Kahvilan ei tarvitse notkua tarjottavista, jos se, mitä tarjotaan, on tuoretta ja hyvää. Söimme kuvassa alhaalla näkyvän vuohenjuustoleivän ja se oli herkkua. 

Turun kahvipaahtimon paahtamia kahvipapuja myynnissä Helsingissä. Hyvä Turku! 

Suomen parasta kahvia. Coffea @Jyväskylä

Toim.huom: tämä ei ole mainos, vaan halusin ensimmäiseksi kahvilapostaukseksi paikan, mistä saa minun mielestäni parasta kahvia Suomessa. 

Totuus on tarua ihmeellisempää: Jyväskylästä saa Suomen parasta kahvia. Kaksi vuotta sitten Jyväskylän keskustaan, Torikeskukseen, syntyi pieni ja suloinen kahvi-, tee- ja suklaakauppa Coffea. Omistajan kanssa jutellessa olen huomannut, että siellä jokainen yksityiskohta on mietitty tarkkaan. Pidän siitä, että laadusta ei tingitä -oli kyse sitten tuotteista tai asiakaspalvelusta. 

Tämä on minun vakiokahvipakkani Jyväskylässä. Latte on nimittäin h y v ä ä. Se ei kaipaa sokeria seurakseen, vaan maku on pehmeä, täyteläinen ja aromikas. Ei vivahdustakaan kitkeryydestä. Ja vaikka pienessä liikkeessä sattuisi olemaan ruuhka-aika, on omistajalla aina aikaa kohdata jokainen asiakas hymyillen. 

Kahvikauppa ei ole kahvila, vaan kahvia voi ostaa mukaan tai jäädä nauttimaan lasillisen liikkeeseen tai istahtaa liikkeen ulkopuolella oleville tuoleille kauppakeskuksen käytävälle. Itse pidän molemmista tavoista: käytävällä voin katsella ohikulkevia ihmisiä (näin rentoudun (mitä enemmän ihmisiä, sen rentouttavampaa, niin että siinä mielessä Torikeskuksen käytävä ei kunnolla palvele tätä tarkoitusta)), mutta kaupan sisällä on mahdollisuus jutella omistajan ja/tai muiden kahvinautiskelijoiden kanssa. Olen täällä käynyt monta mielenkiintoista keskustelua ja tutustunut mm. grammypalkittuun jazzpianisti Marian Petresckuun. (En tietenkään tuntenut häntä ja vasta kotona google kertoi että hän todellakin oli ihan oikea pianisti!) Erään vanhemman naishenkilön kanssa juteltiin suomalaisesta ja italialaisesta luonteenlaadusta; hän oli aikoinaan asunut Italiassa monta vuotta, ja koki pahemmanlaatuisen kulttuurishokin muuttaessaan Suomeen, jossa kukaan ei aluksi edes tervehtinyt häntä. Kerran juttelin erään australialaisen nuoren äidin kanssa, joka oli kovin väsynyt, koska vauva ei nukkunut kunnolla. Tiesin mistä hän puhuu, joten ymmärsin ja jaoin hänen kokemuksensa. Vaikka en pystynytkään siltä istumalta auttaa sen enempää, oli hän selvästikin ilahtunut, kun sai jakaa kokemustaan jonkun kanssa, joka ymmärsi. Ja monta muuta mielenkiintoista keskustelua olen käynyt pienen apupöydän äärellä seisten, lattea siemaillen.

Coffeassa käy paljon vakioasiakkaita lounaan jälkeen nauttimassa iltapäiväkahvin. Minullakin oli tapana käydä nauttimassa perjantailatte, mutta sittemmin olen sallinut itselleni useammankin perjantailaten viikossa. 

Lisätietoja kahvikaupasta: www.coffea.fi 

Coffean katosta roikkuu aito italialainen kilpapyörä. Espresso on on myös kotoisin Italiasta.

Omistaja Jorgos Skaniakos työn touhussa. Taustalla näkyy vihreällä maalattu "teeseinä".

Teeseinältä löytyy erilaisia teelaatuja. Mustissa purkeissa on mustaa teetä, vihreissä vihreää, punaisissa punaista ja hopeisissa valkoista. Parasta vihreää teetä täältä on minun mielestäni japanilainen Sasara Bancha ja Sasara Sencha.

Erilaisia kahvilaatuja eri puolelta maailmaa sekä kahvi- ja teehifistelypannuja ja -kannuja.

Toinen seinä on maalattu kahvin väriseksi. Coffea -nimi tulee kahvipavun latinankielisestä nimestä. Logossa on kahvipavun puolikas sekä teelehdet mukin muodossa. Limited edition -logo tarkoittaa sitä, että Coffeassa on myynnissä rajoitettuja eriä olevia specia special kahvilaatuja.

Kassalla kahvipapuja, joita voi ostaa grammoittain. Tarpeen mukaan ne jauhetaan valmiiksi, ja silloin pussista tulee ihana tuoksu. Useasti olen vienyt täältä ystäville tuliaisiksi tai lahjaksi espressojauhatuksella Bourbon Jungle -kahvia. Siitä sanotaan: Bourbon Jungle on erittäin tummapaahtoinen kahvi, jossa, tummasta paahdosta huolimatta, on suurin osa kahvin aromeista tallella. Se on tasapainoinen ja kirpeän makea, jopa hieman savuinen kahvi. Jälkimaku on pitkä ja voimakas. Bourbon Jungle sopii hyvin espressoksi sekä pressopannulla että mokkapannulla valmistettavaksi.

Olipa kerran tyttö

Olipa kerran tyttö, joka ei pitänyt kahvista. Hänen lapsuuskodissaan juotiin aina teetä, ja hän kasvoi teentuntemisessa. Teetä juotiin aamulla, iltapäivällä ja illalla. Aina kun oli kiire lähteä jonnekin, keitti isä vielä teetä.

Vuodet kuluivat ja tyttö joi teetä. Jossain kohtaa elämää hän yritti päästä kahvin makuun, sillä kylässä oli kiusallista sanoa kahville kiitos ei, ja passittaa emäntä keittämään erikseen vettä vain häntä varten. Varsinkin, kun teeksi ei kelvannut mitkä tahansa aromatisoidut teepussit. Mieluiten vihreää tai mustaa teetä maidon kera.

Opiskeluaikana olisi ollut hyvä osata juoda kahvia, sillä silloin haluttiin valvoa pitkään. Kun ensimmäinen lapsi syntyi, olisi ollut hyvä osata juoda kahvia, sillä silloin valvottiin pitkään, vaikka ei haluttu.

Niihin aikoihin tytön käly tutustutti hänet käsitteeseen arjen luksus eli cafe latte. Muutaman kokeilun jälkeen tyttö oli jo koukussa. Ensin koukutti käsite: korkean lasin pituinen tauko arjen puurtamisesta, pieni hetki aikaa vain itselle ja omille ajatuksille. Lopulta käsite sulautui yhteen itse juotavan kanssa, ja arjen luksus alkoi tarkoittaa paitsi omaa pientä hetkeä, myös ystävien tapaamista ja kohtaamisia. Voimaantumista.

Paljon on vettä virrannut Aurajoessa tytön ensimmäisestä lattelasillisesta tähän hetkeen. Minä en edelleenkään juo kahvia, kotona ja kylässä juon vain teetä (paitsi tietyissä poikkeustapauksissa, jos kylässä on nespressokeitin tai mutteripannu ja hyvää kahvia). Mutta minä juon lattea kahviloissa. Olen huomannut, että latteja on erilaisia: hyviä ja huonoja. Toisaalta huononkin lattekokemuksen pisteitä voi nostaa miellyttävä ympäristö ja innostava kohtaaminen kahvilassa, tai laten äärellä saatu ahaaelämys tai uusi idea.

Edelleen cafe latte edustaa minulle arjen luksusta. Olen iloinen, jos saan jakaa tätä luksusta kanssasi.

Kuvassa aitoa minttuteetä